11-07-2020

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Suomi toimijana vai tottelijana?


Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen. Suomi osallistuu YUTP-linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon sekä päätöksenteon tehostamiseen.

Kuitenkin EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäänyt suomalaisille varsin etäiseksi. Suomen roolia EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoilijana ja toteuttajana kuvataan kansalaiskeskustelussa melko kaksijakoisesti. Toisille Suomi on siinä leikissä luotettava, aktiivinen toimija, toisille tottelija, joka vaikenee kansallisista intresseistään.

Tämän hankkeen tarkoituksena on pyrkiä avaamaan EU:n asemaa kansainvälisessä yhteistyössä ja Suomen roolia unionin jäsenvaltioiden yhteisen turvallisuuden ja vakauden vahvistamisessa. Hanke on osa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuonna 2019.
____________________________________________________________________________________

Ulkopolitiikan ilta Eurooppa-päivänä 9.5.2019


IMG_20190509_180933.jpg
(Heikki Talvitie, Pekka Visuri ja Markku Kangaspuro)

Ensimmäisessä kolmiosaisessa ohjelmasarjassa kuullaan Euroopan poliittisesta tilanteesta. Se nauhoitettiin Turussa Eurooppa-päivän ja voitonpäivän iltana 9.5. 2019 Suomi-Venäjä-seuran järjestämässä ulkopoliittisessa illassa Panimoravintola Koulussa. Asiantuntijoina olivat illan juontanut ja keskustelua vetänyt suurlähettiläs Heikki Talvitie, ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Pekka Visuri sekä Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Ohjelmasarjassa valotetaan Euroopan vaikeaa poliittista tilannetta toisen maailmansodan päättymisen ja Saksasta saadun voiton vuosipäivän teemojen kautta. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa nyt heinäkuun alusta ja uusien, toukokuun lopussa valittujen europarlamentaarikoiden työ käynnistyy jännittyneessä ja hajaantuneessa poliittisessa ilmapiirissä.

Toimittajana Eva-Liisa Raekallio.

Euroopan poliittinen tilanne toukokuussa 2019


Ensimmäisen osan aluksi suurlähettiläs Heikki Talvitie kertoo käsiteltävistä teemoista, ja alustaa illan panelistien esitykset. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Pekka Visuri pohtii esitelmässään toisen maailmansodan päättymispäivän viettoa saksalaisesta näkökulmasta, siinä tulee hyvin esille erilaiset tavat käsitellä menneisyyttä.



Ulkopolitiikka ja muutoksen tuulet


Toisessa osassa Venäjän, itäisen Euroopan ja Euraasian tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro pohtii puheenvuorossaan Suomen roolia nykyisessä globaalissa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä ja käy läpi aiemmin valitun linjan toimivuutta nykyoloissa.



Maailmanpolitiikan suuret linjat ja todellisuus Suomen EU- puheenjohtajuutta muovaamassa


Kolmannessa ja viimeisessä osassa on vuorossa keskustelua ulkopoliittisen illan aiheista, johon johdattaa Heikki Talvitie. Yleisökysymyksiin vastaamassa Pekka Visuri sekä Markku Kangaspuro.


____________________________________________________________________________________

Eurooppalaisuus on erilaisuutta


Tässä Euroopan turvallisuutta ja puolustusta käsittelevässä ohjelmassa professori, päätoimittaja Jarmo Virmavirta analysoi yhdentyvän Euroopan ja kansallisvaltioiden kehityssuuntia. Valta on siirtynyt Brysselin keskukseen. Vahvoille jäsenmaille se on merkinnyt määräysvallan kasvua ja kansallisten intressien peittelemistä ja vähävoimaisimmilla jäsenmailla niistä vaikenemista.

Suomi istuu EU:n päätöksenteon ympyrässä uskollisista uskollisimpana.
Virmavirta on avoimen itsekriittinen. Hän uskoi Suomen EU-jäsenyyden synnyn aikoihin kansallisvaltioiden tulevaisuuteen yhdentyvässä Euroopassa. Tuo idealismi on karissut. Uhkien Eurooppa - ajattelu nakertaa kansallisvaltioiden voimaa ja halua rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä. Uudet haasteet odottavat, Virmavirta uskoo.

Tämän ohjelma on osa Turun lähiradioyhdistyksen ja Radio Robin Hoodin ohjelmahanketta " EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Suomi toimijana vai tottelijana?" Hanke on Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen tukema. Puheenvuoro on keväältä 2019.


____________________________________________________________________________________

Toinen maailmansota ja Suomi Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton intressien törmäyksessä


Itämeren alueen geopoliittisen aseman ja sotilaallisen varustautumisen kehityksestä voidaan todeta, että Itämeren alue ei ole toisen maailmansodan jälkeen ollut konfliktien syynä tai aiheuttajana. Ratkaiseva valinta: yhteistyö vai konflikti? on ollut Itämeren valtioille toisen maailmansodan raskaiden kokemusten, uhrausten ja opetusten perusteella selviö. Kaikille alueen valtioille on ollut hyödyllistä jatkaa yhteistyötä ja välttää vakautta horjuttavia toimia ja muualla alkaneiden konfliktien välittämistä ja ulottamista Itämerelle, toteaa Pekka Visuri. Hän on valtiotieteen tohtori, eversti evp ja professori. Hän on tuottelias tietokirjailija poliittisen ja sotahistorian sekä kansainvälisen politiikan aloilla. Tässä ohjelmassa tohtori Pekka Visuri analysoi toisen maailmansodan syntyhistoriaa, Euroopan tilannetta ja Suomen asemaa Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton intressien törmäyksessä.


____________________________________________________________________________________

Suomi, Venäjä, Eurooppa ja turvallisuus (osa 1)


andersblom.jpg
(Anders Blom)

Haastateltavana on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen työelämäprofessori Anders Blom. Keskusteluaiheena on Suomen valtioneuvoston kanslian toukokuun alussa 2020 julkaisema ”Govorit Moskva – Moskova puhuu – Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet- raportti.” Raportin lähteinä on käytetty suurelta osin venäjänkielisiä alkuperäislähteitä. Ensimmäisessä haastattelussa käydään läpi tuon raportin taustoja ja kysymystä ns. vallan vertikaalista ja selvityksen pääviestistä suomalaiselle yhteiskunnalle. Selvityksen keskiössä on Venäjän ylimmän valtiojohdon viestintä ja informaatiopoliittinen keskustelu eri tasojen välillä.



Toimittajana Teemu Huotari
____________________________________________________________________________________

Suomi, Venäjä, Eurooppa ja turvallisuus (osa 2)


andersblom.jpg
(Anders Blom)

Haastateltavana on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen työelämäprofessori Anders Blom. Keskusteluaiheena on Suomen valtioneuvoston kanslian toukokuun alussa 2020 julkaisema ”Govorit Moskva – Moskova puhuu – Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet- raportti". Toisessa haastattelusssa aiheena on mm. Pietarin asema Venäjän arktisena pääkaupunkina, venäläisten käsitys Suomesta ja Euroopan unionista. Molemmissa haastatteluissa käsitellään myös itänaapurimme historiaa aina tsaarin vallasta Neuvostoliiton aikaan ja edelleen nykyisen Venäjän federaation aikaan.



Toimittajana Teemu Huotari