Projektit

Radio Robin Hood on mukana monissa eri yhteistyöprojekteissa. Projektisivuilla voit tutustua niiden sisältöön ja tuotoksiin. Sivuilla voit myös kuunnella useita projekteihin liittyviä radio-ohjelmasarjoja.

  • Runokohtauksia on turkulainen käännöstyöryhmähanke, jossa on mukana 10 maahanmuuttajataustaista runoilijaa, 6 suomentaja-runoilijaa ja 4 kulttuuritulkkia. Suomentajat eivät osaa käännettäviä kieliä, jotka ovat venäjä, kurdi, espanja, italia, arabia, persia ja somali.

    Suomennokset on tehty työryhmissä, kasvokkain keskustellen, kysellen ja osin sanakirjoja käyttäen. Osassa työryhmistä on ollut mukana kulttuuritulkki.

    Ohjelmasarjassa kuullaan uudesta suomentamisen työtavasta ja käännöstyöryhmien ajatuksia siitä, minkälaista matkaa he ovat yhdessä tehneet.

    Ohjelmiin on haastateltu seuraavia käännöstyöryhmiä:

    • Chiman Karim (kurdi) ja kääntäjä Juha Kulmala
    • Abdi Abshir Dhore (somali), kääntäjä Tommi Parkko ja kulttuuritulkki Alas Ali
    • Galina Inkeroinen (venäjä), kääntäjä Daniil Kozlov ja kustannustoimittaja Terhi Hannula
    • Ainhoa González Llano (espanja) ja kääntäjä, runoilija Esa Hirvonen
    • Sadik Al-Husseini  ja Hashim Matouq (arabia) ja tulkki Marja Liisa Valtanen
    • Allahmoradi Mohammadamin (kurdi) ja kääntäjä, runoilija Juha Kulmala
    • Diana Mistera (italia) ja kääntäjä, runoilija Tommi Parkko
    • Shahla Ezadi (persia), kääntäjä Esa Hirvonen ja tulkki Ali Rabiee
    • Andrei Karpin (venäjä), kääntäjä Terhi Hannula ja kulttuuritulkki Irinja Karpina

    Runokohtauksia -ohjelmasarja on tuotettu Koneen säätiön tuella. Toimittajana Marja Mäenpää.
    Ohjelmasarja nauhoitettiin syksyn 2013 ja talven 2014 aikana.
    [kuva:Juha Laukkanen/KuvaSirkus]

     

     

  • Vapaa tiedonvälitys on keskeinen osa demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia. Ohjelmasarjassa esitetään kysymyksiä ja välitetään informaatiota siitä, miten tansanialaiset ja laajemmin Itä-Afrikan maiden toimittajat työssään lähestyvät ja käsittelevät mm. ihmisoikeuskysymyksiä, demokraattista kehitystä, ympäristöasioita ja tasa-arvon toteutumista. Ohjelmissa kerrotaan myös Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyöhankkeista, joilla tuetaan journalistien, mediaopiskelijoiden ja tiedonvälitykseen kouluttautumista.

    Ohjelmasarjan keskiössä on tansanialainen media, jonka toimintamahdollisuudet ovat viime vuosina Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan parantuneet. Miten tämä vaikuttaa muihin Itä-Afrikan valtioihin? Mitkä ovat mahdollisia esteitä vapaan tiedonvälityksen tiellä (varallisuuserot, demokratian toimimattomuus, korruptio, huono hallinto, ihmisoikeusloukkaukset, alueelliset konfliktit jne)? Ohjelmasarja kysyy myös, miten mediassa välitetty tieto vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään ja oikeuksiin. Muuttuvatko arvot ja asenteet vapaan tiedonvälityksen myötä? Miten asenteiden muutos näkyy arkielämässä?

    Vapaa tiedonvälitys Tansaniassa sisältää 20 puolituntista radio-ohjelmaa, jotka lähetetään Radio Robin Hoodin kanavalla 91,5 MHz: Uusi ohjelma aina maanantaisin klo 19.00. Uusinnat keskiviikkoisin klo 13.00, sunnuntaisin klo 17.30 ja maanantaisin klo 9.00. Englanninkielinen versio lähetetään maanantaisin klo 22.00.

    Ohjelmat ovat kuunneltavissa myös radioaseman Internet-sivujen kautta sekä suomeksi että englanniksi: www.radiorobinhood.fi.

    Ohjelmasarjan toimittaja on Thierry Francis Mbabane, suomeksi ohjelmat kääntää Annukka Kolehmainen. Musiikki: Seppo Hurme.

    Vapaa tiedonvälitys Tansaniassa -ohjelmasarja tuotetaan Ulkoasiainministeriön Viestintä- ja globaalikasvatustuella.

     

    Media freedom is essential to democratic development and human rights. The Free Media in Tanzania programme series poses questions and informs the listeners on the ways of dealing with e.g. human rights questions, democratic development, environmental issues and equality in Tanzanian and, in a wider sense, Eastern African media. Which are the obstacles to the freedom of communication? The programmes also cover Finnish-Tanzanian development cooperation projects supporting media education for journalists, media students and other groups.

    The focus of the programme series is the media in Tanzania, where the capacities of the media have improved in recent years, according to the Reporters Without Borders organisation. How does this affect other countries in Eastern Africa? Which are the obstacles to the freedom of media (the prosperity gap, lack of democracy, corruption, poor administration, human rights violations, regional conflicts)? The radio programme series also asks how the media information affects people’s lives and rights. Does the free media change values and attitudes? How do the changes manifest themselves in daily life?

    Free Media in Tanzania is an entity of 20 programmes, 30 minutes each, broadcasted in Radio Robin Hood (91,5 MHz). The broadcasting time for Finnish-language programmes is Monday 7 pm, after which there are three reruns: Wednesday 1 pm, Sunday 5.30 pm and Monday 9 am. The English programmes are broadcasted on Mondays at 10 pm. The programme series can also be listened both in Finnish and English on the Radio Robin Hood website: www.radiorobinhood.fi.
    The Free Media in Tanzania series is made by journalist Thierry Francis Mbabane and translated into Finnish by Annukka Kolehmainen. Music by Seppo Hurme.

    The series of programmes Free Media in Tanzania is supported by Ministry for Foreign Affairs of Finland.


    Katso Tansania isommassa kartassa
  • Nanomateriaalien käyttö yleistyy räjähdysmäisesti teollisuudessa. Suomessa toimii jo noin 300 nanoteknologiaa hyödyntävää yritystä. Markkinoille tulvii lisää näitä tuotteita sekä kotimaasta että ulkomailta. Nanoa on esimerkiksi elintarvikkeissa, kosmetiikassa, rakennusmateriaaleissa, kodin elektroniikassa ja aurinkopaneeleissa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että nanomateriaalia on mikä tahansa aine, jonka keskeisten perusosasten ainakin yksi halkaisija on 1-100 nanometriä (nm = metrin miljardisosa).

    Työsuojeluasiaa millimetrin miljoonasosista radiossa ja netissä

    Radio Robin Hoodin ohjelmasarja nanomateriaaleista ja työturvallisuudesta lähetetään tiistaisin 11:30. Uusinnat ke 08:30, to 13:00, pe 19:00, la 14:30 ja su 16:00. Ohjelmat ovat kuultavissa myös tällä sivulla.

    Nanomateriaalit ja työturvallisuus -hanke

    Hankkeessa tuotettiin 20 radio-ohjelmaa keväällä 2013 turkulaisen Radio Robin Hoodin kanavalle 91,5 MHz. Ohjelman kesto on 15 minuuttia ja sen uusinnat viikolla kuusi kertaa eri lähetysaikoina. Kuuntelijakohderyhminä ovat eri ammattialojen nanohiukkasille mahdollisesti altistuvat työntekijät: metalli-, rakennus-, elintarvike- sekä kemian ja kaivosteollisuuden työntekijät.

    Tavoitteena on lisätä eri ammattialojen ja suuren yleisön tietoisuutta nanohiukkasten mahdollisista haitoista, viimeisimmistä tutkimustuloksista ja nanomateriaaleja hyödyntävistä teollisuudenaloista.

    Nanomateriaalit ja työturvallisuus –hankkeessa tiedotetaan Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen ja nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymän NanoSafetyClusterin tutkimustuloksista sekä nanoteknologian nopeasta kasvusta teollisuudenalana.

    Kerromme asiat ”selkokielellä” ihmisiä kuunnellen

    Radio-ohjelmilla välitetään tutkimustuloksia noudattelevia sisältöjä mm. tapausesimerkein työpaikoilta ja asiantuntijahaastatteluin. Toteuttamisessa keskeisellä sijalla ovat sidosryhmät, mm. Metalliliitto, Rakennusliitto, Elintarviketyöläisten liitto ja Hengitysliitto sekä Työsuojelurahaston sekä Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuus-keskuksen asiantuntijat.


    Ohjelmasarjan toimittaja: Arto Lipponen.
    Logo: Kalle Niemi
    Musiikki: Seppo Hurme


    Nanomateriaalit ja työturvallisuus -hanketta tukee Työsuojelurahasto


     

     

    NANOMATERIAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ TYÖPAIKALLA

    Toimi järjestelmällisesti:

    - tunnista altistumisen mahdollisuudet
    - hanki ja ylläpidä käytettävään materiaaliin liittyvät terveys- ja turvallisuustiedot
    - arvioi riskit ennen työn aloittamista, tee uudelleenarviointi tarvittaessa
    - laadi ja toteuta riskienhallintasuunnitelma (ks. riskinhallinnan keinot alla)
    - kouluta ja ohjeista työntekijät nanomateriaalien käsittelyyn
    - seuraa työoloja jatkuvasti
    - hanki asiantuntija-apua tarvittaessa

    Tunnista työvaiheet, joissa voi tapahtua altistumista nanohiukkasille:

    - nanohiukkasien valmistus
    - nanohiukkasien käsittely jauheena ei-suljetussa systeemissä (esim. punnitus ja pakkaus)
    - puhdistus- ja jätteenkäsittelyvaiheet
    - prosessilaitteiden ja ilmansuodattimien puhdistus ja huolto
    - materiaalien murskaus, poraus, puhallus yms. vaiheet, joissa nanohiukkasia vapautuu

    Riskinhallinnan keinot:

    Päästön vähentäminen
    - nanohiukkasiin kohdistuvat hallintakeinot (esim. käytetään liuoksia tai pastoja, annostelijaa, kertakäyttöpakkauksia)

    Leviämisen estäminen
    - suljetut laitteistot
    - työtilojen alipaineistus
    - vetokaappityöskentely
    - kohdepoiston käyttö
    - kauko-ohjaukset ja automaatio
    - tehokkaat poistoilmansuodatussysteemit (esim. HEPA suodattimet H14)

    Työn tekemiseen ja työntekijään kohdistuvat keinot
    - vähennetään altistuvien työntekijöiden määrää ja/tai työaikaa altistavassa prosessissa
    - noudatetaan hyvää siisteyttä ja järjestystä työpaikalla
    - koulutetaan työntekijöitä, opastetaan hyvät työtavat (esim. ei sallita kuivaharjausta, käsien pesu poistuttaessa työpaikalta, työvaatteiden vaihto)
    - käytetään työssä henkilökohtaisia suojaimia

    Henkilökohtaisten suojainten käyttö on nanomateriaaleja käsiteltäessä viimeinen ja huonoin vaihtoehto. Mutta on työvaiheita, joissa terveysriskeiksi epäiltyjen partikkeleiden pääsyä työntekijöitä altistamaan ei voi estää. Useimmiten riittävän suojan antavat jo muista yhteyksistä tutut, erittäin pienten hiukkasten nappaamiseen kehitetyt suojaimet.

     

    Mikroskooppikuva nanokokoista titaanidioksidia (mustat pisteet) sisältävästä hiiren keuhkokudoksesta.
     

    Elektronimikroskooppikuva hiilinanoputkesta huokoisen suodattimen päällä.

     

    Ohjelmasarjan tekemisen tukena on toiminut asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustus myös muutamasta suuresta ammattiliitosta. Rakennustyömaiden tilannetta on kommentoimassa sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko Rakennusliitosta. Turun lähiradioyhdistyksen hallituksen jäsen Reijo Nylander (oikealla) ja Metalliliiton työsuojelusihteeri Juhani Pesola tarkkailevat.

  • Radio Robin Hood on mukana yhteiseurooppalaisessa COMAPP-projektissa kehittämässä opetusohjelmaa ja -materiaalia aikuisopettajille.

    COMAPP kouluttaa aikuisopettajia käyttäämään uutta teknologiaa (mobiili oppiminen, älypuhelimet, ...) ja kannustaa osallistumista elinikäiseen oppimiseen syrjäytyneiden ryhmien - esimerkiksi seniorit ja maahanmuuttajat - joiden perinteet ja olosuhteet eivät ole tuoneet heitä kosketuksiin oppimisen ja tietotekniikan taitohin.

    COMAPP-projekti alkoi Joulukuussa 2011 ja on osana Elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa ja sen tukijana on Euroopan Unioini.

  • Ohjelmasarja käsittelee Suomen ja Vietnamin välistä kehitysyhteistyötä. Keskustelun teemoja on mm. puhdas vesi, ihmisoikeudet ja erityisesti naisten oikeudet, ilmastonmuutos, kehitysyhteistyön luonteen muuttuminen ja kehittyvän Vietnamin haasteet. Haastateltavina on ollut niin vietnamilaisia Suomessa kuin Vietnamissa, sekä asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Ohjelmat on toimittanut Hai Nguyen, ja tunnusmusiikin on tehnyt Antti Suomalainen. Ohjelmat on toimitettu Suomen Ulkoasiainministeriön ja Radio Robin Hoodin kanssa yhteistyössä.


    Vietnam on sotien runtelema maa, jossa asuu noin yhdeksänkymmentä ja puoli miljoonaa ihmistä. Vietnam on tullut tutuksi suomalaisille 60- ja 70-luvulla, jolloin Amerikan sota oli käynnissä. Monet suomalaiset muistavatkin varmaan venepakolaiset, jotka tulivat Suomeen 80-luvulla. Ennen Amerikan sotaa, Vietnamissa oltiin taisteltu kiinalaisia ja ranskalaisia vastaan. Toisen maailmansodan aikaan Vietnam oli Ranskan siirtomaa, jonka japanilaiset olivat miehittäneet. Vietnamilla onkin ollut paljon työsarkaa sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessa, mutta muut maat ovat mieluusti auttaneet Vietnamia talkootöissä.

    Suomen vesi virtaa Hanoihin on ohjelmasarja, joka tarkastelee Suomen osaa Vietnamin menestystarinassa. Ohjelmissa käsitellään Suomen ja Vietnamin välistä kehitysyhteistyötä, etenkin suurten historiallisten hankkeiden kautta, kuten esimerkiksi Pha Rungin korjaustelakka ja Hanoin ja Hai Phongin vesilaitokset. Miten nämä hankkeet ovat vaikuttaneet sodanjälkeisten sukupolvien elämään, ja mitä suomalaiset ovat saaneet paikan päällä aikaan? Nämä ovat muutamia kysymyksiä, joita käydään läpi ohjelmasarjan aikana haastattelujen avulla.

  • Ohjelmasarjan kahdessakymmenessä (20) osassa perehdytään naisten kulttuuriseen asemaan Nigeriassa.

    Toimittajat: Raija Ala-Lipasti ja Ike Chime. Tunnusmusiikki: Seppo Hurme

  • Turun Tuli -ohjelmasarjassa kuulemme turkulaisia nuoria ja vaikuttajia, niin politiikan kuin musiikin alalta. Ohjelmasarjan kantavana teemana on turkulainen nuori ja tämän ympärillä oleva maailma. Ohjelmissa jutustellaan muunmuassa uskonnosta ja kulttuurista.

    Turun Tuli on tehty yhteistyössä Radio Robin Hoodin ja Allianssi ry:n kanssa.

    Ohjelman on toimittanut Nguyen Hoang Long Hai, eli Hai Nguyen.

  • Ulkoasianministeriön rahoittamassa Women’s empowering Radio –hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan ugandalaisen MAMA FM -radion toimintaa.

    Radio Robin Hoodin ja MAMA FM:n kolmivuotinen hanke alkoi maaliskuussaa 2009. Hankeessa MAMA FM:n vanhentunutta lähetystekniikkaa uusitaan ja järjestetään koulutusta Ugandan maaseudun vähäosaisille naisille heidän oikeuksistaan.

    Vuonna 2012 Radio Robin Hoodin ja MAMA FM:n hankkeessa alkoi uusi kolmivuotiskausi. Jatkohankkeen tavoitteena on kasvattaa radioaseman taloudellista itsenäisyyttä ja keskittyä entistä enemmän esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusaiheisten ohjelmien tuottamiseen. Suunnitteilla on myös  maaseutuyhteisöissä järjestettäviä työpajoja ainakin ympäristönsuojelusta ja lisääntymisterveydestä.

    Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana MAMA FM on tehnyt entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupunginosan muiden yhteisöjen ja järjestöjen kanssaAsemalla kävivät tekemässä tiedotus- ja valistusohjelmaa muun muassa erilaiset lapsijärjestöt, Ugandan albiinojärjestö ja vammaisjärjestöjen kattojärjestö NUDIPU, joista kaikki pitävät radiota tärkeänä tiedotuskanavana ja asennemuutoksen välineenä.

    Myös päättäjät ovat huomanneet MAMA FM:n työn tarpeellisuuden. Kanavan  toiminnanjohtaja Margaret Sentamu-Masagazi palkittiin lokakuussa 2012 työstään naisten oikeuksien puolesta. Presidentti Yoweri Museveni myönsi hänelle palkinnon, joka annetaan vuosittain Ugandan 12 tärkeimmälle naisvaikuttajalle.

    MAMA FM on Afrikan ensimmäinen naisten perustama radioasema.

    MAMA FM aloitti lähetykset vuonna 2001. Aseman kuuluvuusalue on 400 kilometrin säde pääkaupunki Kampalasta. Radioasemalla on 2 miljoonaa kuuntelijaa ja se lähettää ohjelmia englannin ja swahilin lisäksi useilla paikallisilla kielillä, mm. lugandaksi. Radio on Ugandan oloissa erinomainen tiedotusväline, sillä se tavoittaa myös lukutaidottomat. Pienikokoisena sitä kannetaan mukana mm. peltotöissä ja markkinoilla.

    Radioasema sijaitsee 8 kilometriä Ugandan pääkaupungin Kampalan keskustasta, Kisaasin alueella. Radioaseman perusti Ugandan naistoimittajien yhdistys Uganda Media Women´s Association UMWA.

    MAMA FM haluaa edistää erityisesti naisten asemaa ja välittää myös muille syrjäytyneille ryhmille suunnattua informaatiota. Radioasema kannustaa kuuntelijoita osallistumaan radiolähetyksiin ja siten vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

    Radioaseman puhelinkontaktiohjelmat ovat hyvin suosittuja. ”Kun ihmiset puhuvat paljon, hallituskin alkaa toimia”, sanoo MAMA FM:n toiminnanjohtaja Margaret Sentamu-Masagazi. ”Ja jos Ugandassa haluaa edistää asioita, ensin pitää saada miehet vakuuttuneeksi, saada miehet mukaan samaan veneeseen”.

    MAMA FM:llä on vain muutama palkattu työntekijä ja kolmisenkymmentä vapaaehtoistoimittajaa. Radioasemalla on oma keittiö ja se tarjoaa päivittäin kaikille radiossa työskenteleville lämpimän aterian.

    Usein radioaseman kouluttamat vapaahtoistoimittajat saavat kuitenkin palkattua työtä muista radioista. Näin MAMA FM ei pääse hyötymään täysin kouluttamastaan henkilökunnasta ja radioaseman toimintaa on vaikea kehittää pitemmällä tähtäimellä.

    Tutustu MAMA FM -radioasemaan videon välityksellä.

     

    [Muualla netissä:]

    Minun unelmani: Ugandalainen radiotoimittaja haluaa auttaa muita ilman äitiä kasvaneita (global.finland.fi - Mari Maasilta)

     


    Kuulokuvia Ugandasta


  • Huomioita naisen asemasta Nicaraguassa vuosina 2001- 2009 (Kaija Tiittanen)

    Nicaragualainen nainen on kohtaloonsa alistuva, mutta äitinä ja isoäitinä vahva, arvonsa tunteva matriarkka. Hän tekee työt miehenkin edestä, hoitaa lapsensa ja suvun vanhukset. Kun olen kysynyt nicaragualaisilta nuorilta, ketä he maailmassa eniten ihailevat, jokainen on vastannut, että oma äiti.

    Nicaragualainen mies toimii konkistadorien malliin: avioituu nuorena ja hankkii lapsia, jättää perheensä, perustaa uuden ja jättää senkin. Ulkomaille siirtotyöläiseksi lähteminen tekee vaimon vaihtamisen entistä helpommaksi. Naimakelpoisella nicaragualaismiehellä väitetään olevan keskimäärin kolme vaimoa.

    Avustusjärjestöjen katulasten opetusryhmissä, joissa aloitin vapaaehtoistyöni, oli vain poikia. Tytöt olisivat olleet tervetulleita, mutta heitä ei tullut. Heidän pitää huolehtia sisaruksistaan ja tehdä kotiaskareita Päivisin. Heidän yksinhuoltajaäitinsä ovat siivoojina, pyykkäreinä, silittäjinä, kotiapulaisina ja kaupustelijoina.

    Pojat ovat etuoikeutettuja.

    Kaduilla ja kujilla Nicaraguassa kulmakunnan pojat pelaavat jalkapalloa iltaisin, mutta tytöt tekevät kotiaskareita sisällä. Jos poika tarttuu lautaseen ruokailun jälkeen viedäkseen sen astiainpesupaikkaan, hän käsketään antaa olla, sehän on naisten työtä. Jos perheellä on varaa vain yhden tai kahden lapsen kouluttamiseen, pojat ovat etuoikeutettuja.

    Teiniraskauksien hämmästyttävä yleisyys Nicaraguassa on seurausta tyttöjen alistetusta asemasta, koulutuksen puutteesta ja katolisuudesta. Ehkäisyvalistuksen antaminen on ollut kouluissa kiellettyä, ehkäisyvälineitä on saatavissa, mutta kirkko kieltää niiden käytön. Abortti on aina laiton, rangaistava rikos.

    Nicaraguassa sanotaan, että poika on mies vasta kun hän tulee isäksi. Äitinä tyttö saa arvostusta. Äitiys tekee lapsiäidinkin onnelliseksi. Usein isovanhemmat ja muut sukulaiset ottavat lapsen kasvattaakseen. Nicaraguassa palvotaan pikkulapsia, vauvoille hymyillään, leperrellään ja niiden kauneutta ihastellaan kadullakin kohdatessa.

    Aviottoman lapsen synnyttäminen saa tytön tuntemaan itsensä Neitsyt Mariaksi.

    Neitsyt Mariaa palvotaan Nicaraguassa kuten muuallakin katolisissa maissa. Aviottoman lapsen synnyttäminen saa tytön tuntemaan itsensä Neitsyt Mariaksi. Tämä mielikuva voi olla miehilläkin, jotka eivät välitä huolehtia syntyvästä lapsesta. Lapsi ei ole esteenä yksinhuoltajaäidin avioitumiselle. Jos on kyse pojasta, äidin aviomies saattaa kokea pojan kilpailijakseen. Isäpuoli ei halua ylimääräisiä elätettäviä ja ajaa pojan kadulle. Tytöstä on hyötyä ja hän saa jäädä uusperheeseen tekemään kotitöitä ja hoitamaan lapsia.

    Ystäväni Cecilia, joka elää äärimmäisessä köyhyydessä lastensa kanssa perheen isän lähdettyä toisen naisen matkaan, oli epätoivoinen kuullessaan 15 -vuotiaan tyttärensä raskaudesta. Tytön koulunkäynti loppuisi ja Cecilialle tulisi yksi suu lisää ruokittavaksi mutta tytär itse oli onnellinen, vaikka tiesi, ettei lapsen isä piittaisi hänestä eikä vauvasta. Mies oli perheellinen hulttio, jolla oli jo ennestään avioliiton ulkopuolisia lapsia.

    Vaimo ei saa tietää ja taitaa yhtä paljon kuin aviomiehensä saati sitten enempää.

    Kuten kaikissa kehittyvissä maissa, Nicaraguassakin tietokoneet ovat käytössä kaikkialla pankeissa ja virastoissa. Nettikahviloita on kaupungeissa kaikkien käytettävissä. Siitä huolimatta nuorissa perheissä, joissa aviomies surffailee netissä päivittäin, vaimolla ei ole sähköpostiosoitetta eikä hän saa lähteä opiskelemaan tietokoneen käyttöä. Ehkä syynä moniin keskeyttämisiin ilmaisilla, tyttöjen tietokonekursseillamme on ollut mustasukkainen poikaystävä tai aviomies kotona. Vaimo ei saa tietää ja taitaa yhtä paljon kuin aviomiehensä saati sitten enempää.

    Mies on perheen pää. Hyvin monista perheistä puuttuu isä ja silloin vanhimmalla pojalla on perheen pään asema ja valtuudet. Hän valvoo äitinsä ja sisarustensa tekemisiä, varsinkin sisaret ovat riippuvaisia vanhemmasta veljestään ja alistuvat tämän määräyksiin.

    Yksinhuoltajaperheissä vanhimmalle pojalle perheen elättäminen on kunnia-asia, jos äiti ei pysty työllään hankkimaan elantoa lapsilleen. Perheenjäsenet ovat solidaarisia toisilleen. Meillä on stipendiaatteina Pronat- kursseja käyneitä tyttöjä, jotka saavat yliopisto-opiskelunsa kustannukset ja rahaa elämiseen kuukausittain, mutta käyvät silti töissä ja opiskelevat vain iltaisin ja viikonloppuina. He eivät käytä etuoikeutettua asemaansa omaksi hyväkseen vaan haluavat hyvinvointia kaikille kotona.

    Suomessa on myynnissä Solidaarisuussäätiön työpajoissa Nicaraguassa käsintehtyjä joulukortteja tänäkin jouluna. Viime vuonna haastateltiin korttien tekijöitä. He kertoivat, etteivät miehet voineet osallistua korttien tekoon, vaikka siitä maksettiin hyvin, sillä heitä olisi pilkattu ja halveksittu. Jos joku naisista teki pitkiä päiviä ja ansaitsi paremmin kuin muut, häntä syytettiin ahneudesta. On siis kunniallisempaa makailla päivät pitkät kuin tehdä naisten töitä. Ei kukaan saa yrittää liikaa ja luulla olevansa muita parempi.

    Machismo

    Muutama vuosi sitten kun olimme saaneet ilmaiset tietokonekurssit tytöille hyvään vauhtiin Nicaraguassa, joku kysyi minulta, mikä olisi suurin este työssämme. Tuntematta maan kulttuuria vastasin: Machismo.

    Oikeaan osuin. Siteeraan saamiani uhkausviestejä: ”Nicaraguan hallitus on palauttanut vallan miehille. Ulkomaalaisilla naisilla ei ole oikeutta määräillä nicaragualaisia naisia, sen tekevät nicaragualaiset miehet, joilla on keinot lopettaa tyttöjen kouluttaminen.” Kouluttaminen tarkoittaa suomalaisrahoitteisia kursseja, joilla varattomat tytöt ovat vuodesta 2004 saaneet ilmaista, ammattiin valmistavaa koulutusta, tietoa naisten oikeuksista ja seksuaalivalistusta. Hanketta ovat johtaneet nicaragualaiset, koulutetut naiset ilman ulkomaalaista pääjohtajaa.

    Machot ovat oikeassa. Daniel Ortegan hallitus on antanut keinot kansalaisjärjestöjen lakkauttamiseen ja niitä on käytetty. Nicaraguassa on viime aikoina lakkautettu lukuisia naisten asemaa parantavia kansalaisjärjestöjä, varsinkin niitä, jotka ovat avoimesti vaatineet naisille oikeutta aborttiiin terveydellisistä syistä.


     

    Kaija Tiittanen on suomalais-nicaragualaisen Pronat-hankkeen perustajia. Naisten asemaa edistävä Pronat-hanke toimii Granadan kaupungissa.

     

    Tarinoita Nicaraguan naisista

X
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.
Loading