Tasavertaisen tiedonvälityksen haasteetHaastateltavina toiminnanjohtaja Burhan Hamdon Hakunilan kansainvälisestä yhdistyksestä ja asiamies Jarmo Häkkinen Journalistiliitosta. Haastateltavien mukaan suurimpia haasteita tasavertaisen tiedonvälityksen toteutumisessa maahanmuuttajien kohdalla ovat rasistiset asenteet, tietämättömyys, maahanmuuttajien jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle ja koulutuksen ja kielitaidon puute. Myös se, että maahanmuuttajataustaiset journalistit eivät saa Suomessa vakituista työtä toimittajina, estää tasavertaisen tiedonvälityksen toteutumista. Maahanmuuttajat näkyvät mediassa erilaisissa eksoottisissa rooleissa, tai he eivät näy ollenkaan. Maahanmuuttajien arkea ja omaa kulttuuria ei juurikaan esitellä. Maahanmuuttajien olisi tärkeä saada luotua verkostojaan tiedotusvälineisiin, jotta he saisivat omia asioitaan esille. Tässä maahanmuuttajataustaisilla journalisteilla voisi olla suuri rooli.

Toimittaja: Emmi Pulli

Kuuntele

Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusyhdistykset Turun Kansainvälisillä KirjamessuillaLokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin Turun Messukeskuksessa Kirjamessut. Esittäytymässä oli useita maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusyhdistyksiä. Messulla he esittelivät yhdistystensä toimintaa ja omaa kulttuuriaan. Haastateltavina Siina Siltanen YHDESSÄ-yhdistyksestä, Akbari Shamsi Turun afganistanilaisesta kulttuuriseurasta, Kaba Drita Albaaniyhdistys Bashkimista, Suvi Kaljunen Becoming More Visible -hankkeesta, Linda Su Taiwan-Finland Culture Associationista ja Kirsi Alho Turun Kulttuurikeskuksesta.

Toimittaja: Emmi Pulli

Kuuntele

Maahanmuuttajatyttöjen koulunkäyntiHaastateltavana opettaja ja apulaisrehtori Aki Kaisalmi Puropellon koulusta Maahanmuuttajatyttöjen koulunkäyntiin liittyy monenlaisia haasteita. Ne voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: kieleen ja kulttuuriin. Puutteellinen suomen kielen taito on tietysti kaikkia maahanmuuttajia koskettava ongelma. Kulttuuriin liittyviä ongelmia on monenlaisia ja ne liittyvät esimerkiksi siihen, ettei lähtömaassa ole ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Uskonto aiheuttaa myös vaikeuksia. Se vaikuttaa eri tavoin esimerkiksi liikuntatunneilla, kuvaamataidontunneilla ja musiikintunneilla. Kulttuuritaustasta riippuu, suosiiko perhe tyttöjen koulunkäyntiä. Joissain kulttuureissa tyttöjen koulunkäynti on vain väylä avioliittoon, ei itsenäiseen elämään. Maahanmuuttajatyttöjen koulunkäyntiä saattaa vaikeuttaa myös se, että he joutuvat huolehtimaan sisaruksistaan ja tekemään paljon kotitöitä. Perhe on ensimmäisellä sijalla ja koulu tulee vasta sen jälkeen. Jos maahanmuuttajatyttö menee naimisiin heti 18 vuotta täytettyään, hän jää usein hoitamaan kotia. Koska hänellä ei ole koulutusta, ei hän myöskään saa töitä. Koska kontakteja kodin ulkopuolelle ei juurikaan ole, suomen kielen taito näivettyy ja eristäytyneisyys lisääntyy. Maahanmuuttajatyttöjen koulunkäynnin lopettaminen peruskoulun jälkeen ei ole kovin yleistä, mutta Aki Kaisalmen mukaan sellaista kuitenkin tapahtuu. Vanhempien asenteiden muuttaminen myönteiseksi tyttöjen koulunkäynnin suhteen on pitkän työn takana. Parhaiten vanhempien asenteisiin voivat vaikuttaa maahanmuuttajien omat yhteisöt. Erityisen tärkeää on äitien asenteisiin vaikuttaminen.

Toimittaja: Emmi Pulli

Kuuntele

Maahanmuuttajien omakielinen neuvonta- ja ohjauspalveluHaastateltavana omakielisen neuvontakokeilun koordinaattori Minna Hokkanen Omakielinen neuvonta on Turun kaupungin ja Sondip ry:n kokeilu, joka kestää syksyn 2007 ajan. Palvelun tarkoituksena on tarjota asiakkaille neuvontaa ja ohjausta heidän omalla äidinkielellään. Neuvontaa saa kahdeksalla kielellä: albaniaksi, arabiaksi, kurdiksi, venäjäksi, espanjaksi, persiaksi, somaliksi ja viroksi. Neuvontaa antavat maahanmuuttajataustaiset ihmiset, ja sitä saa Turun kaupunginkanslian Turku-pisteen tilojen yhteydessä, Puolalankatu 5:ssä ja eri maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusyhdistysten tiloissa. Asiakkaille annetaan neuvontaa heidän tarvitsemistaan asioista ja erityisesti Turun kaupungin palveluista. Tähän mennessä on eniten kyselty terveyspalveluista. Samantyyppisiä kokeiluja on Turussa toteutettu aiemminkin, mutta Turun kaupunki järjestää ohjausta nyt ensimmäistä kertaa.

Toimittaja: Emmi Pulli

Lisätietoja ja ohjauksen aikatauluja voi tiedustella Minna Hokkaselta puhelimitse numeroista (02) 262 7457 tai 040 571 2676 tai sähköpostitse, minna.hokkanen(a)utu.fi

Kuuntele

Maahanmuuttajien tutustumiskäynnit kulttuuripalveluihinHaastateltavana Kansainvälisen kohtauspaikan toiminnanjohtaja Kirsi Linnamäki Kansainvälinen kohtauspaikka järjestää tänä syksynä maahanmuuttajille tutustumiskäyntejä Turun kaupungin eri kulttuuripalveluihin. Ensimmäinen tutustumiskäynti järjestetään keskiviikkona 19. syyskuuta ja sen kohteena on kaupunginorkesteri. Myöhemmin syksyllä vieraillaan Turun kaupunginteatterissa, Wäinö Aaltosen museossa ja Turun kaupunginkirjastossa. Tutustumiskäynnit on tarkoitettu kaikille maahanmuuttajille, joita kiinnostaa nähdä minkälaisia kulttuuripalveluita Turussa on. Vierailun kieli on suomi, joten jonkinlaista suomen kielen taitoa tarvitaan. Yhdelle käynnille mahtuu 20 henkeä ja tutustumiskäynti on ilmainen. Käynnin aikana pääsee katsomaan kulttuurituotannon kulissien taakse. Esimerkiksi kaupunginteatterissa tutustutaan muun muassa näyttämöihin ja puvustamoon. Tutustumiskäyntien tavoitteena on madaltaa maahanmuuttajien kynnystä käyttää kaupungin kulttuuripalveluita ja helpottaa tiedon hankkimista kulttuuripalveluiden toiminnasta. Lisätietoja tutustumiskäynneistä voi lukea Turun kaupungin nettisivuilta.

Toimittaja: Emmi Pulli

Kuuntele

Becoming More Visible -projekti ja rasismin vastainen kuvataidenäyttelyHaastateltavana projektikoordinaattori Suvi Kaljunen Becoming More Visible on Euroopan sosiaalirahaston rahoittamakolmevuotinen projekti, jota hallinnoi Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri. Se on turvapaikanhakijoiden elämänhallintaan suunnattu kehittämishanke, jossa on mukana vastaanottokeskuksia ja Kansalais- ja työväenopistojen liitto. Hankkeessa on pyritty kehittämään vastaanottokeskuksissa oleville turvapaikanhakijoille erilaisia toimintamuotoja, jotka ylläpitävät heidän toimintakykyään. Turvapaikanhakijoiden aktivoimisen lisäksi projektissa on koulutettu vastaanottokeskusten ja kansalais- ja työväenopistojen henkilökuntaa ja tehty rasismin vastaista työtä. Becoming More Visible -projektin järjestämä rasismin vastainen kuvataidenäyttely on esillä Turun työväenopiston aulassa 10.9.-28.9.2007. Näyttelyssä on mukana piirustuksia ja vesivärimaalauksia, jotka osallistuivat turvapaikanhakijanuorille tarkoitettuun kuvataidekilpailuun. Kilpailun teemana oli rasismi ja sen vastustaminen. Becoming More Visible -projektin nettisivuihin voi tutustua osoitteessa www.becomingmorevisible.net.

Toimittaja: Emmi Pulli

Kuuntele

Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektiHaastateltavana Turun aluesihteeri Tuula-Maarit Rosten Kotilo-projekti on Suomen Pakolaisavun kehittämä projekti. Se on alkanut vuonna 2006 ja jatkuu vuoden 2008 joulukuuhun asti. Projekti on suuntautunut alueille, joilla asuu paljon maahanmuuttajia ja se on tarkoitettu sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle. Projekti toimii pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Turussa se toimi aluksi Varissuolla, Halisissa ja Lausteella, mutta on nyt levittäytymässä myös muualle Turkuun. Kotilo-projektin tavoitteena on lisätä asumisviihtyvyyttä ja vähentää rasismia sellaisilla alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, tutustuttaa ihmiset toistensa kulttuureihin ja opetella asumisen sääntöjä. Kotilo-projektin toimintaan kuuluvat asumiskurssit, naapuruussovittelu ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Asumiskursseilla käsitellään erilaisia asumiseen liittyviä asioita, esimerkiksi asumisen sääntöjä, ekologista asumista ja asukasdemokratiaa. Naapuruussovittelussa sovitellaan erilaisia asumiseen liittyviä ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi asukkaiden sääntörikkomukset tai naapureiden väliset riidat. Sovittelussa naapurit pääsevät keskustelemaan ongelmista puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Tavoitteena on päästä yhteiseen sopimukseen, jonka avulla estetään ongelmien toistuminen. Lue lisää Kotilo-projektista Turun kaupungin nettisivuilta tai Suomen pakolaisavun sivuilta.

Kuuntele

Turun kaupungin järjestämät liikuntapalvelut maahanmuuttajilleHaastateltavana liikuntapalveluvastaava Teija Hakala Turun kaupunki järjestää maahanmuuttajille monenlaisia liikuntapalveluita. Muun muassa uinnissa, naisten jumpassa, tanssissa, sauvakävelyssä ja erilaisissa palloilulajeissa on tarjolla ohjattuja ryhmiä. Liikuntapalvelukeskuksesta saa myös opastusta liikuntaan liittyvissä asioissa. Liikunnan järjestämisessä on huomioitu maahanmuuttajien kulttuuriset ja uskonnolliset tarpeet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjaajina toimivat samaa sukupuolta olevat ja sitä, että naisten vuorolla liikuntatiloihin ei päästetä muita kuin naisia. Aluksi on tärkeää, että kulttuuri- ja uskontoasiat on huomioitu maahanmuuttajien liikunnassa, mutta jatkossa maahanmuuttajien toivotaan osallistuvan myös muihin liikuntapalvelukeskuksen järjestämiin ryhmiin. Tarve maahanmuuttajien omille liikuntapalveluille on suuri, koska maahanmuuttajien määrä lisääntyy koko ajan. Turku on edelläkävijä maahanmuuttajien liikuntapalveluissa eikä vastaavia palveluita ole saatavilla monessakaan muussa kaupungissa. Turun kaupunki on järjestänyt maahanmuuttajille omia liikuntapalveluita vuodesta 1996 lähtien. Lisätietoja Turun kaupungin liikuntapalveluista maahanmuuttajille voi lukea Turun kaupungin nettisivuilta.

Kuuntele

Maahanmuuttajan kokemuksia opiskelusta ja työelämästä SuomessaHaastateltavana Sanda Slipic Sanda Slipic tuli Suomeen Bosniasta 12 vuotta sitten. Hän työskentelee Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisessä kohtauspaikassa toimistovirkailijana. Sanda on ollut töissä siellä jo kymmenisen vuotta. Työhön kuuluu toimistotöiden lisäksi kurssien ja tapahtumien järjestämistä sekä asiakaspalvelua. Kotimaassaan Sanda Slipic kouluttautui atk-ohjelmoijaksi, mutta ei ehtinyt tehdä sitä työtä sodan syttymisen vuoksi. Suomeen tultuaan Sanda opiskeli suomea ja kävi muitakin kursseja. Sen jälkeen hän kouluttautui merkonomiksi oppisopimuskoulutuksella. Opiskeluajasta Sanda muistaa, että suomen kielellä opiskelu oli haasteellista. Hän oli omassa ryhmässään ainoa maahanmuuttajaopiskelija ja sai paljon tukea opettajilta. Myös luokkakaverit suhtautuivat häneen hyvin. Sandalla ei ole ollut vaikeuksia saada töitä Suomesta. Hän pääsi aikoinaan työharjoittelun kautta töihin Kansainväliseen kohtauspaikkaan ja on siellä edelleen. Sandan työt Kansainvälisessä kohtauspaikassa jatkuvat, mutta saattaa olla, että hän vielä joskus lähtee opiskelemaan tradenomiksi.

Kuuntele

YHDESSÄ-yhdistys ja perhekeskus VeraHaastateltavina YHDESSÄ-yhdistyksen hallituksen jäsen Ali Varfan ja Siina Siltanen, joka toimii perhekeskus Veran vastaavana toiminnanohjaajana YHDESSÄ-yhdistyksessä. YHDESSÄ-yhdistys on monikulttuurinen yhdistys, joka toimii Lausteella. Sen tavoitteita ovat maahanmuuttajien elämäntilanteen ja työllistymistilanteen parantuminen ja syrjäytymisen ehkäisy. YHDESSÄ-yhdistyksen ovat perustaneet maahanmuuttajayhdistykset ja tällä hetkellä siihen kuuluu useita yhdistyksiä. YHDESSÄ-yhdistys on hankkinut tiloja, joissa maahanmuuttajayhdistykset voivat järjestää toimintaa. Yhdistysten toimintaa ovat esimerkiksi oman uskonnon opetus, oman kielen opetus ja erilaisten juhlien ja kokouksien järjestäminen. Perhekeskus Vera muun muassa järjestää työelämävalmennusta maahanmuuttajanaisille ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä naisia palkkatuella. Turussa yksi suurimmista maahanmuuttajien ongelmista on maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten kontaktien puuttuminen. Maahanmuuttajat asuvat alueilla, joilla asuu paljon muitakin maahanmuuttajia, eikä kosketusta valtaväestöön pääse välttämättä syntymään. YHDESSÄ-yhdistys pyrkii lisäämään sekä maahanmuuttajien yhteyksiä suomenkielisiin että eri etnisten ryhmien välisiä kontakteja. Lisätietoa YHDESSÄ-yhdistyksestä ja perhekeskus Verasta voi lukea osoitteessa www.yhdessa.org.

Kuuntele